Blinit kuuluvat ruokakategoriaan, "must have once a year, at least". Eilinen oli ensimmäinen kerta, kun tein itse. Aiemmat blinit olen saanut nauttia ravintelin pöydässä.
Ja kun kerta kokkaamaan ruvettiin..
Alkuun tein kasvisborssikeiton. Ajattelin näin pienentää kavereiden nälkähuippua, että jos ne blinit ei onnistukkaan, niin on edes jotain tarjota. Ruokaa laittaessa olen todella huono seuraamaan tarkkaa ohjetta, mutta jotenkin näin tämä meni:
Borssikeitto
2 rkl öljyä
2 punasipulia
lohko valkokaalia
3 porkkaana
4 punajuurta
vettä
1 tl tinjamia
1 tl rosmariinia
1 kasvisliemikuutio
2 maustekurkkua
3 rkl punaviinietikkaa
Suikaloin punasipulin pieneksi, raastoin porkkanat, punajuuret ja kaalin ohuiksi. Kuullotin kasvikset kattilassa öljyssä ja lisäsin vettä niin, että sain sopivan näköisen keiton. Lisäsin mausteet ja kasvisliemikuution. Keittelin hiljalleen 20 minuuttia, jonka jälkeen lisäsin maustekurkut kuutioina ja punaviinietikan. Vettä taisin lisätä muutamaan otteeseen. Mausteita voi jokainen lisätä oman makunsa, mukaan, meille tälläinen setti oli sopiva. Keiton tarjoilin smetanan ja tuoreen tinjamin kanssa. Tarjolla oli myös aamulla paistamiani sämpylöitä. Keittoa tuli sen verran runsas annos, että taidan tuunata sen tänään paistetulla broilerilla lounaaksi.
Ja sitten itse asiaan, eli NE blinit!
Tein taikinan aamulla tekeytymään:
Blinit
6 dl kevytmaitoa
30 g hiivaa
4 dl tattarijauhoja
4 dl vehnäjauhoja
4 munaa
4 rkl margariinisulaa
2 dl olutta
1 tl suolaa
Hiiva liuotettiin kädenlämpöiseen maitoon ja joukkoon lisättiin puolet molemmista jauhoista. Taikina jätettiin huoneenlämpöön.Kun tunnin päästä kurkkasin taikinaa niin se kupli varsin iloisesti. (Tässä välissä tein edellä mainitut sämpylät, kun blinitaikinasta jäi maitoa ja hiivaa yli.)Kun H-hetki läheni, niin tein taikinan loppuun. Keltuaiset ja valkuaiset eroteltiin. Keltuaiset, loput jauhot, suola, olut ja margariini sekoitettiin taikinaan. Valkuaiset vatkattiin kovaksi vaahdoksi ja vaahto nosteltiin taikinaan. Taikina oli löysän hiivataikinan näköistä, mutta ilmavaa. Ohjeessa (jonka otin Maku-lehden sivuilta) neuvottiin paistamaan blinit kirkastetussa voissa, minulla tätä virkaa toimitti juokseva Oivariini. Ja ihan oli makuisiaan :) Ongelma tietysti oli, kun blinit tulisi tarjoilla kuumina, lähes suoraan pannulta (niinkuin ravintoloissa). Mutta, koska halusin itsekin nauttia blineistä, enkä vain paistaa niitä kavereille, niin paistoin koko satsin valmiiksi uuni pellille ja valutin päälle juoksevaa oivariinia ja laitoin ne alkuruoan ajaksi 200 asteiseen uuniin.
Blinien kanssa tarjoilin smetanaa (oikeaa ja kevytversiota), punasipulisilppua, sienisalaattia ja kylmäsavulohta. Mäti kuuluu perinteisiin blinitarjottaviin, mutta koska kukaan kaveriporukasta ei varsinaisesti mätiä himoitse niin en raaskinut sitä ostaa. Ylä olevasta taikinasta söi kuusi aikuista masunsa täyteen.
Tai tottakai tilaa jätetttin myös jälkkärille, joka oli yhtenäinen Venäjä -teeman kanssa:
Jälkkärin työstämisen aloitin jo torstaina tekemällä kääretortun valmiiksi:
Charlotte Russe
4 munaa
1½ dl sokeria
½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
Vatkasin munat ja sokerin vaahdoksi. Sekoitin kuivat aineet keskenään ja nostelin ne muna-sokerivaahtoon. Paistoin pohjaa uunipellillä (jossa oli se leivinpaperi!) 200 asteessa noin 10 minuuttia. Kypsän pohjan kumosin leivinpaperille, jossa oli sokeria. Täytteeksi laitoin omenasosetta ja rullasin pohjan tiiviiksi rullaksi. Jäähdyttyään nostin jääkaappiin odottamaan perjantaita. Ok, myönnän, ihan pikkusen piti maistaa.. molemmista päistä :)
Perjantaina leikkasin kääretortun noin 1 cm paksuisiki viipaleiksi ja vuorasin niillä n. 3 litran vetoisen kulhon. Täytteeseen laitoin:
2,5 dl vatkattavaa vaniljakastiketta
1 prk rahkaa
2 dl puolukkasurvosta (sokeroimatonta)
pari tippaa vanilja-aromia
1 dl sokeria
5 liivatetta
Laitoin liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkasin vaniljakastikkeen vaahdoksi, jonne lisäsin muut aineet. Kuumensin tilkan vettä, johon liuotin liivatteet. Kaadoin täytteen kääretortulla vuorattuun kulhoon ja peittelin sen hyytymään jääkaappiin. Lauantaina eli tarjoilupäivänä kumosin kakun vadille. Ja unohdin koristeet kokonaan, joten kakku itse komeudessaan sai olla jälkkäripöydän kunkku.
Varsin tyytyväisiltä vaikuttivat vieraat aterian jälkeen. Samalla tuli vaihdettua kuulumiset, syöminenhän on paljon muutakin kuin mahan täytettä!
Mukava ja rento lauantai, ja taas uusia juttuja tuli keittiössä testattua. Aamupäivällä rohkenin myös lenkin päälle avantoon, kylläpä se tuntui mahtavalle! Taidanpa lähteä tekemään saman uudelleen, eli ylös ja ulos, marsMars!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti