tiistai 18. helmikuuta 2014

Ramensburger


Second ystävänpäivä, parhaat koolla tyttöjen iltaa varten. Terapeuttikolmikko, joka tykkää kokkailla ja kokeilla uutta.

Ramensburger on ruoka lehtien mukaan kuuminta hottia katukeittiöissä New Yorkissa. Siinä yhdistyvät perinteinen amerikkalainen Burger ja aasialainen nuudeli kulttuuri. Alunperin nimi tulee siitä kun burgereiden sämpylä tehtiin ramen -nuudeleista. Meillä ei ollut Ramen -nuudeleita, mutta ihan makuisiaan näistä tuli:



Ramensburger
250 g täysjyvänuudeleita
2 munaa

Punajuuri-jauhelihapihvit
600 g naudan jauhelihaa
2 kananmunaa
1 DL kauralesettä
2 DL maitoa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 isoa punajuurta raastettuna
Suolaa ja mausteita

Keitä nuudelit kypsiksi suolalla maustetussa vedessäpakkauksen ohjeen mukaan. Valita nuudelit jajäähdytä. Sekoita munat nuudeleihin ja muotoilee massasta 8 pihviä muovikelmun päälle ja nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.
Sekoita jauhelihapihvitaikina. Anna kauraleseen turvota maidossa. Lisää jauheliha, raastettu punajuuri, munat ja pieniksi pilkottu sipulit. Muotoile taikinasta pihvejä leivinpaperille ja paista 200 asteessa 20-30minuuttia.

Nuudelisämpylät paistetaan pannulla öljyssä kypsiksi molemminpuolinen. Sämpylät oli hieman vaikeaa saada pannulle, mutta niitä pystyi muotoilemaan vielä pannulla. Kypsänä ne pysyivät hyvin koossa.

Kokoa ramensburger kuin burgeri. Ensin nuudelisämpylä, pihvi väliin, tomaattia, salaattia, kastikkeita ja päälle toinen sämpylä. Me tehtiin lisukkeeksi kermaviilikastike ja toisena oli kaupan bbq soossia. Nautittiin salaatin kanssa.



Oikein onnistunut oli tämä kokeilu, vaihtelua perinteisille burgereille ja punajuuri toi pihveihin mukavasti lisää makua ja väriä. Jopa miespuolinen syöjä oli sitä mieltä että olivat yhtä hyviä kuin perinteiset kun burgerit :)

Jälkiruoaksi kokeiltiin Farinan gluteenitonta suklaakakkua. Leipominen näkyi olevan erittäin helppoa ;) Oikein herkullista oli sekin! Kyllä keliaakikkojenkin kelpaa, nykyvalikoima on erittäin monipuolinen ja runsas.

Näitä iltoja on aivan liian harvoin, mutta silloin ne ovat sitäkin arvokkaampia.

Emäntä sai ihania kukkia, kiitos!
En tiiä onko minusta tulossa vanha vai mitä, kun nykyään kukat saa minut niin hyvälle tuulelle. Kaverin kanssa pohdittiin, että kun miehet ei ymmärrä ostaa meille kukkia (niin, kaikista vihjeistä ja suorista huomautuksista huolimatta..) niin saadaan ostaa itsellemme kukkia silloin tällöin. Toiset ostaa perjantai pullon tai viikonloppumässyt niin miksi me ei voitaisi ostaa kukkia?

2 kommenttia: